Substantiivi

muokkaa

kilpa (9-E) (monikko kilvat)

  1. sama kuin kilpailu
    Juostaan kilpaa!
    Tärkeintä ei ole voitto, vaan jalo kilpa.

Ääntäminen

muokkaa
  • IPA: /ˈkilpɑ/
  • tavutus: kil‧pa

Taivutus

muokkaa
Taivutus
sijamuoto yksikkö monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi kilpa kilvat
genetiivi kilvan kilpojen
(kilpain)
partitiivi kilpaa kilpoja
akkusatiivi kilpa;
kilvan
kilvat
sisäpaikallissijat
inessiivi kilvassa kilvoissa
elatiivi kilvasta kilvoista
illatiivi kilpaan kilpoihin
ulkopaikallissijat
adessiivi kilvalla kilvoilla
ablatiivi kilvalta kilvoilta
allatiivi kilvalle kilvoille
muut sijamuodot
essiivi kilpana kilpoina
translatiivi kilvaksi kilvoiksi
abessiivi kilvatta kilvoitta
instruktiivi kilvoin
komitatiivi kilpoine-
+ omistusliite
vartalot
vokaalivartalo -
heikko vartalo kilva-
vahva vartalo kilpa-
konsonantti-
vartalo
-

Liittyvät sanat

muokkaa
Johdokset
muokkaa
Yhdyssanat
muokkaa

kilpa-ammunta, kilpa-auto, kilpahakija, kilpahevonen, kilpajuoksu, kilpakenttä, kilpakone, kilpakosija, kilpakumppani, kilpakärryt, kilpakävely, kilpalatu, kilpalaulanta, kilpapurjehdus, kilparata, kilparatsu, kilpasoutu, kilpasuksi, kilpatanssi, kilpatehtävä, kilpatoveri, kilpauimari, kilpauinti, kilpaurheilu, kilpavarustelu, kilpaveikko, kilpavene

Aiheesta muualla

muokkaa
  • kilpa Kielitoimiston sanakirjassa
  • Artikkeli 502 Suomen viittomakielten verkkosanakirjassa Suvissa