kimakkuus

Suomi

Substantiivi

kimakkuus (40)

se, että on kimakka

Ääntäminen

IPA: /ˈkimɑkːuːs/
tavutus: ki‧mak‧kuus

Taivutus

Taivutus
sijamuoto	yksikkö	monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi	kimakkuus	kimakkuudet
genetiivi	kimakkuuden	kimakkuuksien
partitiivi	kimakkuutta	kimakkuuksia
akkusatiivi	kimakkuus; kimakkuuden	kimakkuudet
sisäpaikallissijat
inessiivi	kimakkuudessa	kimakkuuksissa
elatiivi	kimakkuudesta	kimakkuuksista
illatiivi	kimakkuuteen	kimakkuuksiin
ulkopaikallissijat
adessiivi	kimakkuudella	kimakkuuksilla
ablatiivi	kimakkuudelta	kimakkuuksilta
allatiivi	kimakkuudelle	kimakkuuksille
muut sijamuodot
essiivi	kimakkuutena	kimakkuuksina
translatiivi	kimakkuudeksi	kimakkuuksiksi
abessiivi	kimakkuudetta	kimakkuuksitta
instruktiivi	–	kimakkuuksin
komitatiivi	–	kimakkuuksine- + omistusliite
vartalot
vokaalivartalo	-
heikko vartalo	kimakkuude-
vahva vartalo	kimakkuute-
konsonantti- vartalo	kimakkuut-

Etymologia

sanan kimakka vartalosta kimakk- ja suffiksista -uus

Käännökset

1. se, että on kimakka

Tälle sanan merkitykselle ei valitettavasti vielä ole lisätty käännöksiä, mutta voit halutessasi lisätä ne.
Huomaa, että voit lisätä vieraskielisiä käännöksiä vain suomenkielisille sanoille.
Etsi käännöksiä: tänne viittaavat sivut, englanninkielinen Wikisanakirja.

Aiheesta muualla

kimakkuus Kielitoimiston sanakirjassa