Suomi muokkaa

Substantiivi muokkaa

kimitys (39)

  1. kimittäminen

Ääntäminen muokkaa

  • IPA: /ˈkimit̪ys/
  • tavutus: ki‧mi‧tys

Taivutus muokkaa

Taivutus
sijamuoto yksikkö monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi kimitys kimitykset
genetiivi kimityksen kimitysten
kimityksien
partitiivi kimitystä kimityksiä
akkusatiivi kimitys;
kimityksen
kimitykset
sisäpaikallissijat
inessiivi kimityksessä kimityksissä
elatiivi kimityksestä kimityksistä
illatiivi kimitykseen kimityksiin
ulkopaikallissijat
adessiivi kimityksellä kimityksillä
ablatiivi kimitykseltä kimityksiltä
allatiivi kimitykselle kimityksille
muut sijamuodot
essiivi kimityksenä kimityksinä
translatiivi kimitykseksi kimityksiksi
abessiivi kimityksettä kimityksittä
instruktiivi kimityksin
komitatiivi kimityksine-
+ omistusliite
vartalot
vokaalivartalo kimitykse-
heikko vartalo -
vahva vartalo -
konsonantti-
vartalo
kimitys-

Etymologia muokkaa

johdos verbistä kimittää (kimit- + -ys)

Käännökset muokkaa

Aiheesta muualla muokkaa

  • kimitys Kielitoimiston sanakirjassa