kimmeltäminen
Suomi
muokkaaSubstantiivi
muokkaakimmeltäminen (38)
- teonnimi verbistä kimmeltää
Taivutus
muokkaaTaivutus | ||
---|---|---|
sijamuoto | yksikkö | monikko |
kieliopilliset sijamuodot | ||
nominatiivi | kimmeltäminen | kimmeltämiset |
genetiivi | kimmeltämisen | kimmeltämisten kimmeltämisien |
partitiivi | kimmeltämistä | kimmeltämisiä |
akkusatiivi | kimmeltäminen; kimmeltämisen |
kimmeltämiset |
sisäpaikallissijat | ||
inessiivi | kimmeltämisessä | kimmeltämisissä |
elatiivi | kimmeltämisestä | kimmeltämisistä |
illatiivi | kimmeltämiseen | kimmeltämisiin |
ulkopaikallissijat | ||
adessiivi | kimmeltämisellä | kimmeltämisillä |
ablatiivi | kimmeltämiseltä | kimmeltämisiltä |
allatiivi | kimmeltämiselle | kimmeltämisille |
muut sijamuodot | ||
essiivi | kimmeltämisenä (kimmeltämisnä) |
kimmeltämisinä |
translatiivi | kimmeltämiseksi | kimmeltämisiksi |
abessiivi | kimmeltämisettä | kimmeltämisittä |
instruktiivi | – | kimmeltämisin |
komitatiivi | – | kimmeltämisine- + omistusliite |
vartalot | ||
vokaalivartalo | kimmeltämise- | |
heikko vartalo | - | |
vahva vartalo | - | |
konsonantti- vartalo |
kimmeltämis- |