kimmoisuus

Suomi

Substantiivi

kimmoisuus (40)

se, että on kimmoinen

Ääntäminen

IPA: /ˈkimːoi̯suːs/
tavutus: kim‧moi‧suus

Taivutus

Taivutus
sijamuoto	yksikkö	monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi	kimmoisuus	kimmoisuudet
genetiivi	kimmoisuuden	kimmoisuuksien
partitiivi	kimmoisuutta	kimmoisuuksia
akkusatiivi	kimmoisuus; kimmoisuuden	kimmoisuudet
sisäpaikallissijat
inessiivi	kimmoisuudessa	kimmoisuuksissa
elatiivi	kimmoisuudesta	kimmoisuuksista
illatiivi	kimmoisuuteen	kimmoisuuksiin
ulkopaikallissijat
adessiivi	kimmoisuudella	kimmoisuuksilla
ablatiivi	kimmoisuudelta	kimmoisuuksilta
allatiivi	kimmoisuudelle	kimmoisuuksille
muut sijamuodot
essiivi	kimmoisuutena	kimmoisuuksina
translatiivi	kimmoisuudeksi	kimmoisuuksiksi
abessiivi	kimmoisuudetta	kimmoisuuksitta
instruktiivi	–	kimmoisuuksin
komitatiivi	–	kimmoisuuksine- + omistusliite
vartalot
vokaalivartalo	-
heikko vartalo	kimmoisuude-
vahva vartalo	kimmoisuute-
konsonantti- vartalo	kimmoisuut-

Etymologia

sanan kimmoinen vartalosta kimmois- ja suffiksista -uus

Käännökset

1. se, että on kimmoinen

Tälle sanan merkitykselle ei valitettavasti vielä ole lisätty käännöksiä, mutta voit halutessasi lisätä ne.
Huomaa, että voit lisätä vieraskielisiä käännöksiä vain suomenkielisille sanoille.
Etsi käännöksiä: tänne viittaavat sivut, englanninkielinen Wikisanakirja.

Liittyvät sanat

kimmoisa

Aiheesta muualla

kimmoisuus Kielitoimiston sanakirjassa