kimmottomuus

Suomi

Substantiivi

kimmottomuus (40)

se, että on kimmoton

Ääntäminen

IPA: /ˈkimːot̪ˌt̪omuːs/
tavutus: kim‧mot‧to‧muus

Taivutus

Taivutus
sijamuoto	yksikkö	monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi	kimmottomuus	kimmottomuudet
genetiivi	kimmottomuuden	kimmottomuuksien
partitiivi	kimmottomuutta	kimmottomuuksia
akkusatiivi	kimmottomuus; kimmottomuuden	kimmottomuudet
sisäpaikallissijat
inessiivi	kimmottomuudessa	kimmottomuuksissa
elatiivi	kimmottomuudesta	kimmottomuuksista
illatiivi	kimmottomuuteen	kimmottomuuksiin
ulkopaikallissijat
adessiivi	kimmottomuudella	kimmottomuuksilla
ablatiivi	kimmottomuudelta	kimmottomuuksilta
allatiivi	kimmottomuudelle	kimmottomuuksille
muut sijamuodot
essiivi	kimmottomuutena	kimmottomuuksina
translatiivi	kimmottomuudeksi	kimmottomuuksiksi
abessiivi	kimmottomuudetta	kimmottomuuksitta
instruktiivi	–	kimmottomuuksin
komitatiivi	–	kimmottomuuksine- + omistusliite
vartalot
vokaalivartalo	-
heikko vartalo	kimmottomuude-
vahva vartalo	kimmottomuute-
konsonantti- vartalo	kimmottomuut-

Etymologia

sanan kimmoton vartalosta kimmottom- ja suffiksista -uus

Käännökset

1. se, että on kimmoton

Tälle sanan merkitykselle ei valitettavasti vielä ole lisätty käännöksiä, mutta voit halutessasi lisätä ne.
Huomaa, että voit lisätä vieraskielisiä käännöksiä vain suomenkielisille sanoille.
Etsi käännöksiä: tänne viittaavat sivut, englanninkielinen Wikisanakirja.

Aiheesta muualla

kimmottomuus Kielitoimiston sanakirjassa