Substantiivi

muokkaa

kimputus (39)

  1. kimputtaminen

Ääntäminen

muokkaa
  • IPA: /ˈkimput̪us/
  • tavutus: kim‧pu‧tus

Taivutus

muokkaa
Taivutus
sijamuoto yksikkö monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi kimputus kimputukset
genetiivi kimputuksen kimputusten
kimputuksien
partitiivi kimputusta kimputuksia
akkusatiivi kimputus;
kimputuksen
kimputukset
sisäpaikallissijat
inessiivi kimputuksessa kimputuksissa
elatiivi kimputuksesta kimputuksista
illatiivi kimputukseen kimputuksiin
ulkopaikallissijat
adessiivi kimputuksella kimputuksilla
ablatiivi kimputukselta kimputuksilta
allatiivi kimputukselle kimputuksille
muut sijamuodot
essiivi kimputuksena kimputuksina
translatiivi kimputukseksi kimputuksiksi
abessiivi kimputuksetta kimputuksitta
instruktiivi kimputuksin
komitatiivi kimputuksine-
+ omistusliite
vartalot
vokaalivartalo kimputukse-
heikko vartalo -
vahva vartalo -
konsonantti-
vartalo
kimputus-

Etymologia

muokkaa

johdos verbistä kimputtaa (kimput- + -us)

Käännökset

muokkaa

Aiheesta muualla

muokkaa