kiniini
Suomi
muokkaaSubstantiivi
muokkaakiniini (6)
- kiinapuiden kuoressa esiintyvä kitkerä alkaloidi, jota käytetään malarialääkkeenä ja tonic-veden ainesosana
Ääntäminen
muokkaa- IPA: /ˈkiniːni/
- tavutus: ki‧nii‧ni
Taivutus
muokkaa| Taivutus | ||
|---|---|---|
| sijamuoto | yksikkö | monikko |
| kieliopilliset sijamuodot | ||
| nominatiivi | kiniini | kiniinit |
| genetiivi | kiniinin | kiniinien kiniineiden kiniineitten |
| partitiivi | kiniiniä | kiniineitä kiniinejä |
| akkusatiivi | kiniini; kiniinin |
kiniinit |
| sisäpaikallissijat | ||
| inessiivi | kiniinissä | kiniineissä |
| elatiivi | kiniinistä | kiniineistä |
| illatiivi | kiniiniin | kiniineihin |
| ulkopaikallissijat | ||
| adessiivi | kiniinillä | kiniineillä |
| ablatiivi | kiniiniltä | kiniineiltä |
| allatiivi | kiniinille | kiniineille |
| muut sijamuodot | ||
| essiivi | kiniininä | kiniineinä |
| translatiivi | kiniiniksi | kiniineiksi |
| abessiivi | kiniinittä | kiniineittä |
| instruktiivi | – | kiniinein |
| komitatiivi | – | kiniineine- + omistusliite |
| vartalot | ||
| vokaalivartalo | kiniini- | |
| heikko vartalo | - | |
| vahva vartalo | - | |
| konsonantti- vartalo |
- | |
Käännökset
muokkaaAiheesta muualla
muokkaa- kiniini Kielitoimiston sanakirjassa