kipeys

Suomi

Substantiivi

kipeys (40)^[1]

se, että on kipeä

Ääntäminen

IPA: /ˈkipeys/ tai /ˈkipey̯s/
tavutus: ki‧pe‧ys / ki‧peys

Taivutus

Taivutus
sijamuoto	yksikkö	monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi	kipeys	kipeydet
genetiivi	kipeyden	kipeyksien
partitiivi	kipeyttä	kipeyksiä
akkusatiivi	kipeys; kipeyden	kipeydet
sisäpaikallissijat
inessiivi	kipeydessä	kipeyksissä
elatiivi	kipeydestä	kipeyksistä
illatiivi	kipeyteen	kipeyksiin
ulkopaikallissijat
adessiivi	kipeydellä	kipeyksillä
ablatiivi	kipeydeltä	kipeyksiltä
allatiivi	kipeydelle	kipeyksille
muut sijamuodot
essiivi	kipeytenä	kipeyksinä
translatiivi	kipeydeksi	kipeyksiksi
abessiivi	kipeydettä	kipeyksittä
instruktiivi	–	kipeyksin
komitatiivi	–	kipeyksine- + omistusliite
vartalot
vokaalivartalo	-
heikko vartalo	kipeyde-
vahva vartalo	kipeyte-
konsonantti- vartalo	kipeyt-

Etymologia

sanan kipeä vartalosta kipe- ja suffiksista -ys

Käännökset

1. se, että on kipeä

Tälle sanan merkitykselle ei valitettavasti vielä ole lisätty käännöksiä, mutta voit halutessasi lisätä ne.
Huomaa, että voit lisätä vieraskielisiä käännöksiä vain suomenkielisille sanoille.
Etsi käännöksiä: tänne viittaavat sivut, englanninkielinen Wikisanakirja.

Liittyvät sanat

Yhdyssanat

mustankipeys

Aiheesta muualla

kipeys Kielitoimiston sanakirjassa

Viitteet

↑ Kotimaisten kielten keskuksen Nykysuomen sanalista v. 1 (lataussivu): taivutustyyppi 40

[1] Kotimaisten kielten keskuksen Nykysuomen sanalista v. 1 (lataussivu): taivutustyyppi 40

[1]