kipsaaminen
Suomi
muokkaaSubstantiivi
muokkaakipsaaminen (38)
- teonnimi verbistä kipsata
Taivutus
muokkaaTaivutus | ||
---|---|---|
sijamuoto | yksikkö | monikko |
kieliopilliset sijamuodot | ||
nominatiivi | kipsaaminen | kipsaamiset |
genetiivi | kipsaamisen | kipsaamisten kipsaamisien |
partitiivi | kipsaamista | kipsaamisia |
akkusatiivi | kipsaaminen; kipsaamisen |
kipsaamiset |
sisäpaikallissijat | ||
inessiivi | kipsaamisessa | kipsaamisissa |
elatiivi | kipsaamisesta | kipsaamisista |
illatiivi | kipsaamiseen | kipsaamisiin |
ulkopaikallissijat | ||
adessiivi | kipsaamisella | kipsaamisilla |
ablatiivi | kipsaamiselta | kipsaamisilta |
allatiivi | kipsaamiselle | kipsaamisille |
muut sijamuodot | ||
essiivi | kipsaamisena (kipsaamisna) |
kipsaamisina |
translatiivi | kipsaamiseksi | kipsaamisiksi |
abessiivi | kipsaamisetta | kipsaamisitta |
instruktiivi | – | kipsaamisin |
komitatiivi | – | kipsaamisine- + omistusliite |
vartalot | ||
vokaalivartalo | kipsaamise- | |
heikko vartalo | - | |
vahva vartalo | - | |
konsonantti- vartalo |
kipsaamis- |