kirittäminen
Suomi
muokkaaSubstantiivi
muokkaakirittäminen (38)
- teonnimi verbistä kirittää
Taivutus
muokkaaTaivutus | ||
---|---|---|
sijamuoto | yksikkö | monikko |
kieliopilliset sijamuodot | ||
nominatiivi | kirittäminen | kirittämiset |
genetiivi | kirittämisen | kirittämisten kirittämisien |
partitiivi | kirittämistä | kirittämisiä |
akkusatiivi | kirittäminen; kirittämisen |
kirittämiset |
sisäpaikallissijat | ||
inessiivi | kirittämisessä | kirittämisissä |
elatiivi | kirittämisestä | kirittämisistä |
illatiivi | kirittämiseen | kirittämisiin |
ulkopaikallissijat | ||
adessiivi | kirittämisellä | kirittämisillä |
ablatiivi | kirittämiseltä | kirittämisiltä |
allatiivi | kirittämiselle | kirittämisille |
muut sijamuodot | ||
essiivi | kirittämisenä (kirittämisnä) |
kirittämisinä |
translatiivi | kirittämiseksi | kirittämisiksi |
abessiivi | kirittämisettä | kirittämisittä |
instruktiivi | – | kirittämisin |
komitatiivi | – | kirittämisine- + omistusliite |
vartalot | ||
vokaalivartalo | kirittämise- | |
heikko vartalo | - | |
vahva vartalo | - | |
konsonantti- vartalo |
kirittämis- |