kirjaaja
Suomi
muokkaaSubstantiivi
muokkaakirjaaja (10)
- henkilö, joka virastossa tai vastaavassa ottaa vastaan saapuvat asiakirjat ja pitää niistä kirjaa
- eräitä kaarnakuoriaisia
Taivutus
muokkaaTaivutus | ||
---|---|---|
sijamuoto | yksikkö | monikko |
kieliopilliset sijamuodot | ||
nominatiivi | kirjaaja | kirjaajat |
genetiivi | kirjaajan | kirjaajien (kirjaajain) |
partitiivi | kirjaajaa | kirjaajia |
akkusatiivi | kirjaaja; kirjaajan |
kirjaajat |
sisäpaikallissijat | ||
inessiivi | kirjaajassa | kirjaajissa |
elatiivi | kirjaajasta | kirjaajista |
illatiivi | kirjaajaan | kirjaajiin |
ulkopaikallissijat | ||
adessiivi | kirjaajalla | kirjaajilla |
ablatiivi | kirjaajalta | kirjaajilta |
allatiivi | kirjaajalle | kirjaajille |
muut sijamuodot | ||
essiivi | kirjaajana | kirjaajina |
translatiivi | kirjaajaksi | kirjaajiksi |
abessiivi | kirjaajatta | kirjaajitta |
instruktiivi | – | kirjaajin |
komitatiivi | – | kirjaajine- + omistusliite |
vartalot | ||
vokaalivartalo | kirjaaja- | |
heikko vartalo | - | |
vahva vartalo | - | |
konsonantti- vartalo |
- |
Käännökset
muokkaa1. henkilö, joka kirjaa
|
|