Suomi muokkaa

Substantiivi muokkaa

kirjonta (9-J)

  1. tekstiilin koristelu sen päälle langoilla muodostetuin kuvioin, reikäkuvioin tai esim. helmin ja paljetein

Ääntäminen muokkaa

  • IPA: /ˈkirjont̪ɑ/
  • tavutus: kir‧jon‧ta

Taivutus muokkaa

Taivutus
sijamuoto yksikkö monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi kirjonta kirjonnat
genetiivi kirjonnan kirjontojen
(kirjontain)
partitiivi kirjontaa kirjontoja
akkusatiivi kirjonta;
kirjonnan
kirjonnat
sisäpaikallissijat
inessiivi kirjonnassa kirjonnoissa
elatiivi kirjonnasta kirjonnoista
illatiivi kirjontaan kirjontoihin
ulkopaikallissijat
adessiivi kirjonnalla kirjonnoilla
ablatiivi kirjonnalta kirjonnoilta
allatiivi kirjonnalle kirjonnoille
muut sijamuodot
essiivi kirjontana kirjontoina
translatiivi kirjonnaksi kirjonnoiksi
abessiivi kirjonnatta kirjonnoitta
instruktiivi kirjonnoin
komitatiivi kirjontoine-
+ omistusliite
vartalot
vokaalivartalo -
heikko vartalo kirjonna-
vahva vartalo kirjonta-
konsonantti-
vartalo
-

Käännökset muokkaa

Liittyvät sanat muokkaa

Synonyymit muokkaa
Yhdyssanat muokkaa

helmikirjonta, kanavakirjonta, leikekirjonta, revinnäiskirjonta, richelieukirjonta, ristipistokirjonta, tyllikirjonta, valkokirjonta, vanukirjonta

Aiheesta muualla muokkaa