kirnuava
Suomi
muokkaaVerbi
muokkaakirnuava
- (taivutusmuoto) aktiivin partisiipin preesens verbistä kirnuta
Taivutus
| Taivutus | ||
|---|---|---|
| sijamuoto | yksikkö | monikko |
| kieliopilliset sijamuodot | ||
| nominatiivi | kirnuava | kirnuavat |
| genetiivi | kirnuavan | kirnuavien (kirnuavain) |
| partitiivi | kirnuavaa | kirnuavia |
| akkusatiivi | kirnuava; kirnuavan |
kirnuavat |
| sisäpaikallissijat | ||
| inessiivi | kirnuavassa | kirnuavissa |
| elatiivi | kirnuavasta | kirnuavista |
| illatiivi | kirnuavaan | kirnuaviin |
| ulkopaikallissijat | ||
| adessiivi | kirnuavalla | kirnuavilla |
| ablatiivi | kirnuavalta | kirnuavilta |
| allatiivi | kirnuavalle | kirnuaville |
| muut sijamuodot | ||
| essiivi | kirnuavana | kirnuavina |
| translatiivi | kirnuavaksi | kirnuaviksi |
| abessiivi | kirnuavatta | kirnuavitta |
| instruktiivi | – | kirnuavin |
| komitatiivi | – | kirnuavine |
| vartalot | ||
| vokaalivartalo | - | |
| heikko vartalo | kirnuava- | |
| vahva vartalo | kirnuava- | |
| konsonantti- vartalo |
- | |