Substantiivi

muokkaa

kiroilu (2)[1]

  1. kirosanojen käyttö, kiroileminen

Ääntäminen

muokkaa
  • IPA: /ˈkiroi̯lu/
  • tavutus: ki‧roi‧lu

Taivutus

muokkaa
Taivutus
sijamuoto yksikkö monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi kiroilu kiroilut
genetiivi kiroilun kiroilujen
kiroiluiden
kiroiluitten
partitiivi kiroilua kiroiluita
kiroiluja
akkusatiivi kiroilu;
kiroilun
kiroilut
sisäpaikallissijat
inessiivi kiroilussa kiroiluissa
elatiivi kiroilusta kiroiluista
illatiivi kiroiluun kiroiluihin
ulkopaikallissijat
adessiivi kiroilulla kiroiluilla
ablatiivi kiroilulta kiroiluilta
allatiivi kiroilulle kiroiluille
muut sijamuodot
essiivi kiroiluna kiroiluina
translatiivi kiroiluksi kiroiluiksi
abessiivi kiroilutta kiroiluitta
instruktiivi kiroiluin
komitatiivi kiroiluine-
+ omistusliite
vartalot
vokaalivartalo kiroilu-
heikko vartalo -
vahva vartalo -
konsonantti-
vartalo
-

Etymologia

muokkaa
  • verbi kiroilla + johdin -u

Liittyvät sanat

muokkaa

Aiheesta muualla

muokkaa
  • kiroilu Kielitoimiston sanakirjassa

Viitteet

muokkaa
  1. Kotimaisten kielten keskuksen Nykysuomen sanalista v. 1 (lataussivu): taivutustyyppi 2