kirppu

Suomi

Substantiivi

kirppu (1-B)

1. jokin Siphonaptera-lahkon pieni, siivetön, sivuilta litistynyt hyönteinen, joka hyppii voimakkailla takajaloilla ja elää loisena lämminveristen karvapeitteessä imien verta
2. (arkikieltä) rantakirppu, pienikokoinen avomallinen ajoneuvo

Ääntäminen

• IPA: /ˈkirp.pu/
• tavutus: kirp‧pu

Etymologia

Mahdollisesti samaa sanuetta kuin kirvota, joka tarkoittaa murteissa ’singahtamista, ponnahtamista’, jolloin nimi tulisi hyönteisen hyppäämiskyvystä.

Käännökset

1. loisivia hyönteisiä

albania: plesht azeri: birə englanti: flea espanja: pulga esperanto: pulo ido: pulco italia: pulce f. kreikka: ψύλλος norja: loppe

puola: pchła ranska: puce ruotsi: loppa saksa: Floh m. turkki: pire unkari: bolha uzbekki: burga venäjä: блоха f.

Liittyvät sanat

• kanankirppu

Yhdyssanat

hiekkakirppu, hietakirppu, ihmiskirppu, kirppupeli, kirppusirkus, kirpputori, kirpunpurema, koirankirppu, rantakirppu, vesikirppu

Aiheesta muualla

• kirppu Kielitoimiston sanakirjassa