Suomi muokkaa

Verbi muokkaa

kirskuttava

  1. (taivutusmuoto) passiivin partisiipin preesens verbistä kirskua

Taivutus

Taivutus 
sijamuoto yksikkö monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi kirskuttava kirskuttavat
genetiivi kirskuttavan kirskuttavien
(kirskuttavain)
partitiivi kirskuttavaa kirskuttavia
akkusatiivi kirskuttava; kirskuttavan kirskuttavat
sisäpaikallissijat
inessiivi kirskuttavassa kirskuttavissa
elatiivi kirskuttavasta kirskuttavista
illatiivi kirskuttavaan kirskuttaviin
ulkopaikallissijat
adessiivi kirskuttavalla kirskuttavilla
ablatiivi kirskuttavalta kirskuttavilta
allatiivi kirskuttavalle kirskuttaville
muut sijamuodot
essiivi kirskuttavana kirskuttavina
translatiivi kirskuttavaksi kirskuttaviksi
abessiivi kirskuttavatta kirskuttavitta
instruktiivi kirskuttavin
komitatiivi kirskuttavine

Verbi muokkaa

kirskuttava

  1. (taivutusmuoto) aktiivin partisiipin preesens verbistä kirskuttaa

Taivutus

Taivutus 
sijamuoto yksikkö monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi kirskuttava kirskuttavat
genetiivi kirskuttavan kirskuttavien
(kirskuttavain)
partitiivi kirskuttavaa kirskuttavia
akkusatiivi kirskuttava; kirskuttavan kirskuttavat
sisäpaikallissijat
inessiivi kirskuttavassa kirskuttavissa
elatiivi kirskuttavasta kirskuttavista
illatiivi kirskuttavaan kirskuttaviin
ulkopaikallissijat
adessiivi kirskuttavalla kirskuttavilla
ablatiivi kirskuttavalta kirskuttavilta
allatiivi kirskuttavalle kirskuttaville
muut sijamuodot
essiivi kirskuttavana kirskuttavina
translatiivi kirskuttavaksi kirskuttaviksi
abessiivi kirskuttavatta kirskuttavitta
instruktiivi kirskuttavin
komitatiivi kirskuttavine