Suomi muokkaa

Substantiivi muokkaa

kirstu (1)

  1. arkku (suurehko kannellinen säilytyslaatikko)

Ääntäminen muokkaa

  • IPA: /ˈkirst̪u/, [ˈk̟irstʷu]
  • tavutus: kirs‧tu

Taivutus muokkaa

Taivutus
sijamuoto yksikkö monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi kirstu kirstut
genetiivi kirstun kirstujen
partitiivi kirstua kirstuja
akkusatiivi kirstu;
kirstun
kirstut
sisäpaikallissijat
inessiivi kirstussa kirstuissa
elatiivi kirstusta kirstuista
illatiivi kirstuun kirstuihin
ulkopaikallissijat
adessiivi kirstulla kirstuilla
ablatiivi kirstulta kirstuilta
allatiivi kirstulle kirstuille
muut sijamuodot
essiivi kirstuna kirstuina
translatiivi kirstuksi kirstuiksi
abessiivi kirstutta kirstuitta
instruktiivi kirstuin
komitatiivi kirstuine-
+ omistusliite
vartalot
vokaalivartalo kirstu-
heikko vartalo -
vahva vartalo -
konsonantti-
vartalo
-

Käännökset muokkaa

Liittyvät sanat muokkaa

Yhdyssanat muokkaa

Aiheesta muualla muokkaa

  • kirstu Kielitoimiston sanakirjassa