Suomi muokkaa

Substantiivi muokkaa

kirvinen (38)

  1. kirvisten suvun (Anthus) laji tai yksilö

Taivutus muokkaa

Taivutus
sijamuoto yksikkö monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi kirvinen kirviset
genetiivi kirvisen kirvisten
kirvisien
partitiivi kirvistä kirvisiä
akkusatiivi kirvinen;
kirvisen
kirviset
sisäpaikallissijat
inessiivi kirvisessä kirvisissä
elatiivi kirvisestä kirvisistä
illatiivi kirviseen kirvisiin
ulkopaikallissijat
adessiivi kirvisellä kirvisillä
ablatiivi kirviseltä kirvisiltä
allatiivi kirviselle kirvisille
muut sijamuodot
essiivi kirvisenä
(kirvisnä)
kirvisinä
translatiivi kirviseksi kirvisiksi
abessiivi kirvisettä kirvisittä
instruktiivi kirvisin
komitatiivi kirvisine-
+ omistusliite
vartalot
vokaalivartalo kirvise-
heikko vartalo -
vahva vartalo -
konsonantti-
vartalo
kirvis-

Käännökset muokkaa

Liittyvät sanat muokkaa

Yhdyssanat muokkaa

andienkirvinen, arokirvinen, australiankirvinen, chaconkirvinen, eteläafrikankirvinen, eteläamerikankirvinen, etelägeorgiankirvinen, himalajankirvinen, isokirvinen, kalliokirvinen, kanariankirvinen, kanelikirvinen, keltakirvinen, kongonkirvinen, kulokirvinen, kultakirvinen, lapinkirvinen, louhikkokirvinen, luotokirvinen, malindinkirvinen, metsäkirvinen, mongoliankirvinen, niittykirvinen, nilgirinkirvinen, nummikirvinen, okrakirvinen, oseaniankirvinen, pampakirvinen, papuankirvinen, pikkukirvinen, pitkäpyrstökirvinen, preeriakirvinen, rastaskirvinen, riisikirvinen, ruohikkokirvinen, savannikirvinen, sokokenkirvinen, sänkikirvinen, taigakirvinen, tuhkakirvinen, tundrakirvinen, vuorikirvinen, ylänkökirvinen