kiskaiseminen
Suomi
muokkaaSubstantiivi
muokkaakiskaiseminen (38)
- teonnimi verbistä kiskaista
Taivutus
muokkaa| Taivutus | ||
|---|---|---|
| sijamuoto | yksikkö | monikko |
| kieliopilliset sijamuodot | ||
| nominatiivi | kiskaiseminen | kiskaisemiset |
| genetiivi | kiskaisemisen | kiskaisemisten kiskaisemisien |
| partitiivi | kiskaisemista | kiskaisemisia |
| akkusatiivi | kiskaiseminen; kiskaisemisen |
kiskaisemiset |
| sisäpaikallissijat | ||
| inessiivi | kiskaisemisessa | kiskaisemisissa |
| elatiivi | kiskaisemisesta | kiskaisemisista |
| illatiivi | kiskaisemiseen | kiskaisemisiin |
| ulkopaikallissijat | ||
| adessiivi | kiskaisemisella | kiskaisemisilla |
| ablatiivi | kiskaisemiselta | kiskaisemisilta |
| allatiivi | kiskaisemiselle | kiskaisemisille |
| muut sijamuodot | ||
| essiivi | kiskaisemisena (kiskaisemisna) |
kiskaisemisina |
| translatiivi | kiskaisemiseksi | kiskaisemisiksi |
| abessiivi | kiskaisemisetta | kiskaisemisitta |
| instruktiivi | – | kiskaisemisin |
| komitatiivi | – | kiskaisemisine- + omistusliite |
| vartalot | ||
| vokaalivartalo | kiskaisemise- | |
| heikko vartalo | - | |
| vahva vartalo | - | |
| konsonantti- vartalo |
kiskaisemis- | |