kiskominen
Suomi
muokkaaSubstantiivi
muokkaakiskominen (38)
- teonnimi verbistä kiskoa
Taivutus
muokkaaTaivutus | ||
---|---|---|
sijamuoto | yksikkö | monikko |
kieliopilliset sijamuodot | ||
nominatiivi | kiskominen | kiskomiset |
genetiivi | kiskomisen | kiskomisten kiskomisien |
partitiivi | kiskomista | kiskomisia |
akkusatiivi | kiskominen; kiskomisen |
kiskomiset |
sisäpaikallissijat | ||
inessiivi | kiskomisessa | kiskomisissa |
elatiivi | kiskomisesta | kiskomisista |
illatiivi | kiskomiseen | kiskomisiin |
ulkopaikallissijat | ||
adessiivi | kiskomisella | kiskomisilla |
ablatiivi | kiskomiselta | kiskomisilta |
allatiivi | kiskomiselle | kiskomisille |
muut sijamuodot | ||
essiivi | kiskomisena (kiskomisna) |
kiskomisina |
translatiivi | kiskomiseksi | kiskomisiksi |
abessiivi | kiskomisetta | kiskomisitta |
instruktiivi | – | kiskomisin |
komitatiivi | – | kiskomisine- + omistusliite |
vartalot | ||
vokaalivartalo | kiskomise- | |
heikko vartalo | - | |
vahva vartalo | - | |
konsonantti- vartalo |
kiskomis- |