Substantiivi

muokkaa

kiskottelu (2)

  1. kiskotteleminen

Ääntäminen

muokkaa
  • IPA: /ˈkiskot̪ˌt̪elu/
  • tavutus: kis‧kot‧te‧lu

Taivutus

muokkaa
Taivutus
sijamuoto yksikkö monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi kiskottelu kiskottelut
genetiivi kiskottelun kiskottelujen
kiskotteluiden
kiskotteluitten
partitiivi kiskottelua kiskotteluita
kiskotteluja
akkusatiivi kiskottelu;
kiskottelun
kiskottelut
sisäpaikallissijat
inessiivi kiskottelussa kiskotteluissa
elatiivi kiskottelusta kiskotteluista
illatiivi kiskotteluun kiskotteluihin
ulkopaikallissijat
adessiivi kiskottelulla kiskotteluilla
ablatiivi kiskottelulta kiskotteluilta
allatiivi kiskottelulle kiskotteluille
muut sijamuodot
essiivi kiskotteluna kiskotteluina
translatiivi kiskotteluksi kiskotteluiksi
abessiivi kiskottelutta kiskotteluitta
instruktiivi kiskotteluin
komitatiivi kiskotteluine-
+ omistusliite
vartalot
vokaalivartalo kiskottelu-
heikko vartalo -
vahva vartalo -
konsonantti-
vartalo
-

Etymologia

muokkaa
  • verbi kiskotella + johdin -u

Käännökset

muokkaa

Aiheesta muualla

muokkaa