Suomi muokkaa

Substantiivi muokkaa

kiskotus (39)

  1. kiskottaminen

Ääntäminen muokkaa

  • IPA: /ˈkiskot̪us/
  • tavutus: kis‧ko‧tus

Taivutus muokkaa

Taivutus
sijamuoto yksikkö monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi kiskotus kiskotukset
genetiivi kiskotuksen kiskotusten
kiskotuksien
partitiivi kiskotusta kiskotuksia
akkusatiivi kiskotus;
kiskotuksen
kiskotukset
sisäpaikallissijat
inessiivi kiskotuksessa kiskotuksissa
elatiivi kiskotuksesta kiskotuksista
illatiivi kiskotukseen kiskotuksiin
ulkopaikallissijat
adessiivi kiskotuksella kiskotuksilla
ablatiivi kiskotukselta kiskotuksilta
allatiivi kiskotukselle kiskotuksille
muut sijamuodot
essiivi kiskotuksena kiskotuksina
translatiivi kiskotukseksi kiskotuksiksi
abessiivi kiskotuksetta kiskotuksitta
instruktiivi kiskotuksin
komitatiivi kiskotuksine-
+ omistusliite
vartalot
vokaalivartalo kiskotukse-
heikko vartalo -
vahva vartalo -
konsonantti-
vartalo
kiskotus-

Etymologia muokkaa

johdos verbistä kiskottaa (kiskot- + -us)

Käännökset muokkaa

Aiheesta muualla muokkaa