kitkenyt
Suomi
muokkaaVerbi
muokkaakitkenyt
- (taivutusmuoto) aktiivin partisiipin perfekti verbistä kitkeä
Taivutus
| Taivutus | ||
|---|---|---|
| sijamuoto | yksikkö | monikko |
| kieliopilliset sijamuodot | ||
| nominatiivi | kitkenyt | kitkeneet |
| genetiivi | kitkeneen | kitkeneiden kitkeneitten |
| partitiivi | kitkenyttä | kitkeneitä |
| akkusatiivi | kitkenyt; kitkeneen |
kitkeneet |
| sisäpaikallissijat | ||
| inessiivi | kitkeneessä | kitkeneissä |
| elatiivi | kitkeneestä | kitkeneistä |
| illatiivi | kitkeneeseen | kitkeneisiin kitkeneihin |
| ulkopaikallissijat | ||
| adessiivi | kitkeneellä | kitkeneillä |
| ablatiivi | kitkeneeltä | kitkeneiltä |
| allatiivi | kitkeneelle | kitkeneille |
| muut sijamuodot | ||
| essiivi | kitkeneenä | kitkeneinä |
| translatiivi | kitkeneeksi | kitkeneiksi |
| abessiivi | kitkeneettä | kitkeneittä |
| instruktiivi | – | kitkenein |
| komitatiivi | – | kitkeneine |
| vartalot | ||
| vokaalivartalo | kitkenee- | |
| heikko vartalo | - | |
| vahva vartalo | - | |
| konsonantti- vartalo |
kitkenyt- | |