kitkerö
Suomi
muokkaaSubstantiivi
muokkaakitkerö (2)
- Picris-suvun asterikasvi
Ääntäminen
muokkaa- IPA: /ˈkit̪kerø/
- tavutus: kit‧ke‧rö
Taivutus
muokkaaTaivutus | ||
---|---|---|
sijamuoto | yksikkö | monikko |
kieliopilliset sijamuodot | ||
nominatiivi | kitkerö | kitkeröt |
genetiivi | kitkerön | kitkeröjen kitkeröiden kitkeröitten |
partitiivi | kitkeröä | kitkeröitä kitkeröjä |
akkusatiivi | kitkerö; kitkerön |
kitkeröt |
sisäpaikallissijat | ||
inessiivi | kitkerössä | kitkeröissä |
elatiivi | kitkeröstä | kitkeröistä |
illatiivi | kitkeröön | kitkeröihin |
ulkopaikallissijat | ||
adessiivi | kitkeröllä | kitkeröillä |
ablatiivi | kitkeröltä | kitkeröiltä |
allatiivi | kitkerölle | kitkeröille |
muut sijamuodot | ||
essiivi | kitkerönä | kitkeröinä |
translatiivi | kitkeröksi | kitkeröiksi |
abessiivi | kitkeröttä | kitkeröittä |
instruktiivi | – | kitkeröin |
komitatiivi | – | kitkeröine- + omistusliite |
vartalot | ||
vokaalivartalo | kitkerö- | |
heikko vartalo | - | |
vahva vartalo | - | |
konsonantti- vartalo |
- |
Käännökset
muokkaa1. Picris-suvun jäsen
|
Aiheesta muualla
muokkaa- kitkerö Kielitoimiston sanakirjassa