kiveävä
Suomi
muokkaaVerbi
muokkaakiveävä
- (taivutusmuoto) aktiivin partisiipin preesens verbistä kivetä
Taivutus
| Taivutus | ||
|---|---|---|
| sijamuoto | yksikkö | monikko |
| kieliopilliset sijamuodot | ||
| nominatiivi | kiveävä | kiveävät |
| genetiivi | kiveävän | kiveävien (kiveäväin) |
| partitiivi | kiveävää | kiveäviä |
| akkusatiivi | kiveävä; kiveävän | kiveävät |
| sisäpaikallissijat | ||
| inessiivi | kiveävässä | kiveävissä |
| elatiivi | kiveävästä | kiveävistä |
| illatiivi | kiveävään | kiveäviin |
| ulkopaikallissijat | ||
| adessiivi | kiveävällä | kiveävillä |
| ablatiivi | kiveävältä | kiveäviltä |
| allatiivi | kiveävälle | kiveäville |
| muut sijamuodot | ||
| essiivi | kiveävänä | kiveävinä |
| translatiivi | kiveäväksi | kiveäviksi |
| abessiivi | kiveävättä | kiveävittä |
| instruktiivi | – | kiveävin |
| komitatiivi | – | kiveävine |