Suomi muokkaa

Substantiivi muokkaa

kiveryys (40)

  1. se, että on kiverä

Ääntäminen muokkaa

  • IPA: /ˈkiʋeryːs/
  • tavutus: ki‧ve‧ryys

Taivutus muokkaa

Taivutus
sijamuoto yksikkö monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi kiveryys kiveryydet
genetiivi kiveryyden kiveryyksien
partitiivi kiveryyttä kiveryyksiä
akkusatiivi kiveryys;
kiveryyden
kiveryydet
sisäpaikallissijat
inessiivi kiveryydessä kiveryyksissä
elatiivi kiveryydestä kiveryyksistä
illatiivi kiveryyteen kiveryyksiin
ulkopaikallissijat
adessiivi kiveryydellä kiveryyksillä
ablatiivi kiveryydeltä kiveryyksiltä
allatiivi kiveryydelle kiveryyksille
muut sijamuodot
essiivi kiveryytenä kiveryyksinä
translatiivi kiveryydeksi kiveryyksiksi
abessiivi kiveryydettä kiveryyksittä
instruktiivi kiveryyksin
komitatiivi kiveryyksine-
+ omistusliite
vartalot
vokaalivartalo -
heikko vartalo kiveryyde-
vahva vartalo kiveryyte-
konsonantti-
vartalo
kiveryyt-

Etymologia muokkaa

sanan kiverä vartalosta kiver- ja suffiksista -yys

Käännökset muokkaa

Aiheesta muualla muokkaa