klarkia
Suomi
muokkaaSubstantiivi
muokkaaklarkia (12)
Ääntäminen
muokkaa- IPA: /ˈklɑrkiɑ/
- tavutus: klar‧ki‧a
Taivutus
muokkaa| Taivutus | ||
|---|---|---|
| sijamuoto | yksikkö | monikko |
| kieliopilliset sijamuodot | ||
| nominatiivi | klarkia | klarkiat |
| genetiivi | klarkian | klarkioiden klarkioitten (klarkiain) |
| partitiivi | klarkiaa | klarkioita |
| akkusatiivi | klarkia; klarkian |
klarkiat |
| sisäpaikallissijat | ||
| inessiivi | klarkiassa | klarkioissa |
| elatiivi | klarkiasta | klarkioista |
| illatiivi | klarkiaan | klarkioihin |
| ulkopaikallissijat | ||
| adessiivi | klarkialla | klarkioilla |
| ablatiivi | klarkialta | klarkioilta |
| allatiivi | klarkialle | klarkioille |
| muut sijamuodot | ||
| essiivi | klarkiana | klarkioina |
| translatiivi | klarkiaksi | klarkioiksi |
| abessiivi | klarkiatta | klarkioitta |
| instruktiivi | – | klarkioin |
| komitatiivi | – | klarkioine- + omistusliite |
| vartalot | ||
| vokaalivartalo | klarkia- | |
| heikko vartalo | - | |
| vahva vartalo | - | |
| konsonantti- vartalo |
- | |