klemmari
Suomi
muokkaaSubstantiivi
muokkaaÄäntäminen
muokkaa- IPA: /ˈklemːɑri/
- tavutus: klem‧ma‧ri
Taivutus
muokkaa| Taivutus | ||
|---|---|---|
| sijamuoto | yksikkö | monikko |
| kieliopilliset sijamuodot | ||
| nominatiivi | klemmari | klemmarit |
| genetiivi | klemmarin | klemmarien klemmareiden klemmareitten |
| partitiivi | klemmaria | klemmareita klemmareja |
| akkusatiivi | klemmari; klemmarin |
klemmarit |
| sisäpaikallissijat | ||
| inessiivi | klemmarissa | klemmareissa |
| elatiivi | klemmarista | klemmareista |
| illatiivi | klemmariin | klemmareihin |
| ulkopaikallissijat | ||
| adessiivi | klemmarilla | klemmareilla |
| ablatiivi | klemmarilta | klemmareilta |
| allatiivi | klemmarille | klemmareille |
| muut sijamuodot | ||
| essiivi | klemmarina | klemmareina |
| translatiivi | klemmariksi | klemmareiksi |
| abessiivi | klemmaritta | klemmareitta |
| instruktiivi | – | klemmarein |
| komitatiivi | – | klemmareine- + omistusliite |
| vartalot | ||
| vokaalivartalo | klemmari- | |
| heikko vartalo | - | |
| vahva vartalo | - | |
| konsonantti- vartalo |
- | |
Aiheesta muualla
muokkaa- klemmari Kielitoimiston sanakirjassa
Viitteet
muokkaa- ↑ Kotimaisten kielten keskuksen Nykysuomen sanalista v. 1 (lataussivu): taivutustyyppi 6