Suomi muokkaa

Substantiivi muokkaa

klinikka (14-A)[1]

  1. opetussairaala
  2. ensiapuasema

Ääntäminen muokkaa

  • IPA: /ˈklinikːɑ/
  • tavutus: kli‧nik‧ka

Taivutus muokkaa

Taivutus
sijamuoto yksikkö monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi klinikka klinikat
genetiivi klinikan klinikoiden
klinikoitten
klinikkojen
(klinikkain)
partitiivi klinikkaa klinikoita
klinikkoja
akkusatiivi klinikka;
klinikan
klinikat
sisäpaikallissijat
inessiivi klinikassa klinikoissa
elatiivi klinikasta klinikoista
illatiivi klinikkaan klinikkoihin
klinikoihin
ulkopaikallissijat
adessiivi klinikalla klinikoilla
ablatiivi klinikalta klinikoilta
allatiivi klinikalle klinikoille
muut sijamuodot
essiivi klinikkana klinikkoina
klinikoina
translatiivi klinikaksi klinikoiksi
abessiivi klinikatta klinikoitta
instruktiivi klinikoin
komitatiivi klinikoine-
+ omistusliite
vartalot
vokaalivartalo -
heikko vartalo klinika-
vahva vartalo klinikka-
konsonantti-
vartalo
-

Etymologia muokkaa

Liittyvät sanat muokkaa

Yhdyssanat muokkaa

autoklinikka, hammasklinikka, huumeklinikka, klinikkaluokka, klinikkaopetus, korvaklinikka, pieneläinklinikka, silmäklinikka

Aiheesta muualla muokkaa

Viitteet muokkaa

  1. Kotimaisten kielten keskuksen Nykysuomen sanalista v. 1 (lataussivu): taivutustyyppi 14-A