klinkkeri
Suomi
muokkaaSubstantiivi
muokkaaklinkkeri (6)
- erityisen kovaksi poltettu tiili tai keraamilaatta
- Kylpyhuoneessa on klinkkerilattia.
- sementin valmistuksessa tarvittava osa-aine
- Klinkkeri varastoidaan ja siitä jauhetaan sementtiä.
Ääntäminen
muokkaa- IPA: /ˈkliŋkːeri/
- tavutus: klink‧ke‧ri
Taivutus
muokkaaTaivutus | ||
---|---|---|
sijamuoto | yksikkö | monikko |
kieliopilliset sijamuodot | ||
nominatiivi | klinkkeri | klinkkerit |
genetiivi | klinkkerin | klinkkerien klinkkereiden klinkkereitten |
partitiivi | klinkkeriä | klinkkereitä klinkkerejä |
akkusatiivi | klinkkeri; klinkkerin |
klinkkerit |
sisäpaikallissijat | ||
inessiivi | klinkkerissä | klinkkereissä |
elatiivi | klinkkeristä | klinkkereistä |
illatiivi | klinkkeriin | klinkkereihin |
ulkopaikallissijat | ||
adessiivi | klinkkerillä | klinkkereillä |
ablatiivi | klinkkeriltä | klinkkereiltä |
allatiivi | klinkkerille | klinkkereille |
muut sijamuodot | ||
essiivi | klinkkerinä | klinkkereinä |
translatiivi | klinkkeriksi | klinkkereiksi |
abessiivi | klinkkerittä | klinkkereittä |
instruktiivi | – | klinkkerein |
komitatiivi | – | klinkkereine- + omistusliite |
vartalot | ||
vokaalivartalo | klinkkeri- | |
heikko vartalo | - | |
vahva vartalo | - | |
konsonantti- vartalo |
- |
Käännökset
muokkaaLiittyvät sanat
muokkaaYhdyssanat
muokkaaAiheesta muualla
muokkaa- klinkkeri Kielitoimiston sanakirjassa