koeajaminen
Suomi
muokkaaSubstantiivi
muokkaakoeajaminen (38)
- teonnimi verbistä koeajaa
Taivutus
muokkaa| Taivutus | ||
|---|---|---|
| sijamuoto | yksikkö | monikko |
| kieliopilliset sijamuodot | ||
| nominatiivi | koeajaminen | koeajamiset |
| genetiivi | koeajamisen | koeajamisten koeajamisien |
| partitiivi | koeajamista | koeajamisia |
| akkusatiivi | koeajaminen; koeajamisen |
koeajamiset |
| sisäpaikallissijat | ||
| inessiivi | koeajamisessa | koeajamisissa |
| elatiivi | koeajamisesta | koeajamisista |
| illatiivi | koeajamiseen | koeajamisiin |
| ulkopaikallissijat | ||
| adessiivi | koeajamisella | koeajamisilla |
| ablatiivi | koeajamiselta | koeajamisilta |
| allatiivi | koeajamiselle | koeajamisille |
| muut sijamuodot | ||
| essiivi | koeajamisena (koeajamisna) |
koeajamisina |
| translatiivi | koeajamiseksi | koeajamisiksi |
| abessiivi | koeajamisetta | koeajamisitta |
| instruktiivi | – | koeajamisin |
| komitatiivi | – | koeajamisine- + omistusliite |
| vartalot | ||
| vokaalivartalo | koeajamise- | |
| heikko vartalo | - | |
| vahva vartalo | - | |
| konsonantti- vartalo |
koeajamis- | |