kohortti
Suomi
muokkaaSubstantiivi
muokkaa- Roomalaisen legioonan yksikkö, jossa oli noin 500 miestä
- (väestötiede) ihmisryhmä, joka on kokenut samanlaisen tapahtuman samana aikana, ja jonka myöhempää kehitystä tutkitaan, erityisesti syntymäkohortti
Ääntäminen
muokkaa- IPA: /ˈkohort̪ːi/
- tavutus: ko‧hort‧ti
Taivutus
muokkaaTaivutus | ||
---|---|---|
sijamuoto | yksikkö | monikko |
kieliopilliset sijamuodot | ||
nominatiivi | kohortti | kohortit |
genetiivi | kohortin | kohorttien (kohorttein) |
partitiivi | kohorttia | kohortteja |
akkusatiivi | kohortti; kohortin |
kohortit |
sisäpaikallissijat | ||
inessiivi | kohortissa | kohorteissa |
elatiivi | kohortista | kohorteista |
illatiivi | kohorttiin | kohortteihin |
ulkopaikallissijat | ||
adessiivi | kohortilla | kohorteilla |
ablatiivi | kohortilta | kohorteilta |
allatiivi | kohortille | kohorteille |
muut sijamuodot | ||
essiivi | kohorttina | kohortteina |
translatiivi | kohortiksi | kohorteiksi |
abessiivi | kohortitta | kohorteitta |
instruktiivi | – | kohortein |
komitatiivi | – | kohortteine- + omistusliite |
vartalot | ||
vokaalivartalo | - | |
heikko vartalo | kohorti- | |
vahva vartalo | kohortti- | |
konsonantti- vartalo |
- |
Käännökset
muokkaaLiittyvät sanat
muokkaa- ryhmä
- avioliittokohortti, syntymäkohortti, kohorttianalyysi, kohorttitarkastelu, kohorttikohtainen, kohorttihedelmällisyys
Aiheesta muualla
muokkaaViitteet
muokkaa- ↑ Kotimaisten kielten keskuksen Nykysuomen sanalista v. 1 (lataussivu): taivutustyyppi 5-C