koittaminen
Suomi
muokkaaSubstantiivi
muokkaakoittaminen (38)
- teonnimi verbistä koittaa
Taivutus
muokkaaTaivutus | ||
---|---|---|
sijamuoto | yksikkö | monikko |
kieliopilliset sijamuodot | ||
nominatiivi | koittaminen | koittamiset |
genetiivi | koittamisen | koittamisten koittamisien |
partitiivi | koittamista | koittamisia |
akkusatiivi | koittaminen; koittamisen |
koittamiset |
sisäpaikallissijat | ||
inessiivi | koittamisessa | koittamisissa |
elatiivi | koittamisesta | koittamisista |
illatiivi | koittamiseen | koittamisiin |
ulkopaikallissijat | ||
adessiivi | koittamisella | koittamisilla |
ablatiivi | koittamiselta | koittamisilta |
allatiivi | koittamiselle | koittamisille |
muut sijamuodot | ||
essiivi | koittamisena (koittamisna) |
koittamisina |
translatiivi | koittamiseksi | koittamisiksi |
abessiivi | koittamisetta | koittamisitta |
instruktiivi | – | koittamisin |
komitatiivi | – | koittamisine- + omistusliite |
vartalot | ||
vokaalivartalo | koittamise- | |
heikko vartalo | - | |
vahva vartalo | - | |
konsonantti- vartalo |
koittamis- |