kokoileminen
Suomi
muokkaaSubstantiivi
muokkaakokoileminen (38)
- teonnimi verbistä kokoilla
Taivutus
muokkaa| Taivutus | ||
|---|---|---|
| sijamuoto | yksikkö | monikko |
| kieliopilliset sijamuodot | ||
| nominatiivi | kokoileminen | kokoilemiset |
| genetiivi | kokoilemisen | kokoilemisten kokoilemisien |
| partitiivi | kokoilemista | kokoilemisia |
| akkusatiivi | kokoileminen; kokoilemisen |
kokoilemiset |
| sisäpaikallissijat | ||
| inessiivi | kokoilemisessa | kokoilemisissa |
| elatiivi | kokoilemisesta | kokoilemisista |
| illatiivi | kokoilemiseen | kokoilemisiin |
| ulkopaikallissijat | ||
| adessiivi | kokoilemisella | kokoilemisilla |
| ablatiivi | kokoilemiselta | kokoilemisilta |
| allatiivi | kokoilemiselle | kokoilemisille |
| muut sijamuodot | ||
| essiivi | kokoilemisena (kokoilemisna) |
kokoilemisina |
| translatiivi | kokoilemiseksi | kokoilemisiksi |
| abessiivi | kokoilemisetta | kokoilemisitta |
| instruktiivi | – | kokoilemisin |
| komitatiivi | – | kokoilemisine- + omistusliite |
| vartalot | ||
| vokaalivartalo | kokoilemise- | |
| heikko vartalo | - | |
| vahva vartalo | - | |
| konsonantti- vartalo |
kokoilemis- | |