kolehti
Suomi
muokkaaSubstantiivi
muokkaa- jumalanpalveluksessa t. muussa uskonnollisessa tilaisuudessa läsnä olevilta kerätty raha, uhrilahja
- (arkikieltä) rahankeräys tuttujen tai työtovereiden kesken johonkin tarkoitukseen, esim. syntymäpäivälahjaa varten
Ääntäminen
muokkaa- IPA: /ˈkoleht̪i/
- tavutus: ko‧leh‧ti
Taivutus
muokkaaTaivutus | ||
---|---|---|
sijamuoto | yksikkö | monikko |
kieliopilliset sijamuodot | ||
nominatiivi | kolehti | kolehdit |
genetiivi | kolehdin | kolehtien (kolehtein) |
partitiivi | kolehtia | kolehteja |
akkusatiivi | kolehti; kolehdin |
kolehdit |
sisäpaikallissijat | ||
inessiivi | kolehdissa | kolehdeissa |
elatiivi | kolehdista | kolehdeista |
illatiivi | kolehtiin | kolehteihin |
ulkopaikallissijat | ||
adessiivi | kolehdilla | kolehdeilla |
ablatiivi | kolehdilta | kolehdeilta |
allatiivi | kolehdille | kolehdeille |
muut sijamuodot | ||
essiivi | kolehtina | kolehteina |
translatiivi | kolehdiksi | kolehdeiksi |
abessiivi | kolehditta | kolehdeitta |
instruktiivi | – | kolehdein |
komitatiivi | – | kolehteine- + omistusliite |
vartalot | ||
vokaalivartalo | - | |
heikko vartalo | kolehdi- | |
vahva vartalo | kolehti- | |
konsonantti- vartalo |
- |
Liittyvät sanat
muokkaaYhdyssanat
muokkaaAiheesta muualla
muokkaa- kolehti Kielitoimiston sanakirjassa