kolistaminen
Suomi
muokkaaSubstantiivi
muokkaakolistaminen (38)
- teonnimi verbistä kolistaa
Taivutus
muokkaaTaivutus | ||
---|---|---|
sijamuoto | yksikkö | monikko |
kieliopilliset sijamuodot | ||
nominatiivi | kolistaminen | kolistamiset |
genetiivi | kolistamisen | kolistamisten kolistamisien |
partitiivi | kolistamista | kolistamisia |
akkusatiivi | kolistaminen; kolistamisen |
kolistamiset |
sisäpaikallissijat | ||
inessiivi | kolistamisessa | kolistamisissa |
elatiivi | kolistamisesta | kolistamisista |
illatiivi | kolistamiseen | kolistamisiin |
ulkopaikallissijat | ||
adessiivi | kolistamisella | kolistamisilla |
ablatiivi | kolistamiselta | kolistamisilta |
allatiivi | kolistamiselle | kolistamisille |
muut sijamuodot | ||
essiivi | kolistamisena (kolistamisna) |
kolistamisina |
translatiivi | kolistamiseksi | kolistamisiksi |
abessiivi | kolistamisetta | kolistamisitta |
instruktiivi | – | kolistamisin |
komitatiivi | – | kolistamisine- + omistusliite |
vartalot | ||
vokaalivartalo | kolistamise- | |
heikko vartalo | - | |
vahva vartalo | - | |
konsonantti- vartalo |
kolistamis- |