kollektiivi
Suomi
muokkaaSubstantiivi
muokkaa- yhteistoiminnallinen yksikkö
Ääntäminen
muokkaa- IPA: /ˈkolːekˌt̪iːʋi/
- tavutus: kol‧lek‧tii‧vi
Taivutus
muokkaaTaivutus | ||
---|---|---|
sijamuoto | yksikkö | monikko |
kieliopilliset sijamuodot | ||
nominatiivi | kollektiivi | kollektiivit |
genetiivi | kollektiivin | kollektiivien (kollektiivein) |
partitiivi | kollektiivia | kollektiiveja |
akkusatiivi | kollektiivi; kollektiivin |
kollektiivit |
sisäpaikallissijat | ||
inessiivi | kollektiivissa | kollektiiveissa |
elatiivi | kollektiivista | kollektiiveista |
illatiivi | kollektiiviin | kollektiiveihin |
ulkopaikallissijat | ||
adessiivi | kollektiivilla | kollektiiveilla |
ablatiivi | kollektiivilta | kollektiiveilta |
allatiivi | kollektiiville | kollektiiveille |
muut sijamuodot | ||
essiivi | kollektiivina | kollektiiveina |
translatiivi | kollektiiviksi | kollektiiveiksi |
abessiivi | kollektiivitta | kollektiiveitta |
instruktiivi | – | kollektiivein |
komitatiivi | – | kollektiiveine- + omistusliite |
vartalot | ||
vokaalivartalo | kollektiivi- | |
heikko vartalo | - | |
vahva vartalo | - | |
konsonantti- vartalo |
- |
Käännökset
muokkaa1. yhteistoiminnallinen yksikkö
|
Liittyvät sanat
muokkaaYhdyssanat
muokkaakollektiivijohdin, kollektiiviprokura, kollektiivisana, kollektiivitalous, kollektiivitila
Aiheesta muualla
muokkaa- kollektiivi Kielitoimiston sanakirjassa
Viitteet
muokkaa- ↑ Kotimaisten kielten keskuksen Nykysuomen sanalista v. 1 (lataussivu): taivutustyyppi 5