kollektiivisuus

Suomi

Substantiivi

kollektiivisuus (40)

se, että on kollektiivinen

Ääntäminen

IPA: /ˈkolːekˌt̪iːʋisuːs/
tavutus: kol‧lek‧tii‧vi‧suus

Taivutus

Taivutus
sijamuoto	yksikkö	monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi	kollektiivisuus	kollektiivisuudet
genetiivi	kollektiivisuuden	kollektiivisuuksien
partitiivi	kollektiivisuutta	kollektiivisuuksia
akkusatiivi	kollektiivisuus; kollektiivisuuden	kollektiivisuudet
sisäpaikallissijat
inessiivi	kollektiivisuudessa	kollektiivisuuksissa
elatiivi	kollektiivisuudesta	kollektiivisuuksista
illatiivi	kollektiivisuuteen	kollektiivisuuksiin
ulkopaikallissijat
adessiivi	kollektiivisuudella	kollektiivisuuksilla
ablatiivi	kollektiivisuudelta	kollektiivisuuksilta
allatiivi	kollektiivisuudelle	kollektiivisuuksille
muut sijamuodot
essiivi	kollektiivisuutena	kollektiivisuuksina
translatiivi	kollektiivisuudeksi	kollektiivisuuksiksi
abessiivi	kollektiivisuudetta	kollektiivisuuksitta
instruktiivi	–	kollektiivisuuksin
komitatiivi	–	kollektiivisuuksine- + omistusliite
vartalot
vokaalivartalo	-
heikko vartalo	kollektiivisuude-
vahva vartalo	kollektiivisuute-
konsonantti- vartalo	kollektiivisuut-

Etymologia

sanan kollektiivinen vartalosta kollektiivis- ja suffiksista -uus

Käännökset

1. se, että on kollektiivinen

Tälle sanan merkitykselle ei valitettavasti vielä ole lisätty käännöksiä, mutta voit halutessasi lisätä ne.
Huomaa, että voit lisätä vieraskielisiä käännöksiä vain suomenkielisille sanoille.
Etsi käännöksiä: tänne viittaavat sivut, englanninkielinen Wikisanakirja.

Aiheesta muualla

kollektiivisuus Kielitoimiston sanakirjassa