komeileminen
Suomi
muokkaaSubstantiivi
muokkaakomeileminen (38)
- teonnimi verbistä komeilla
Taivutus
muokkaa| Taivutus | ||
|---|---|---|
| sijamuoto | yksikkö | monikko |
| kieliopilliset sijamuodot | ||
| nominatiivi | komeileminen | komeilemiset |
| genetiivi | komeilemisen | komeilemisten komeilemisien |
| partitiivi | komeilemista | komeilemisia |
| akkusatiivi | komeileminen; komeilemisen |
komeilemiset |
| sisäpaikallissijat | ||
| inessiivi | komeilemisessa | komeilemisissa |
| elatiivi | komeilemisesta | komeilemisista |
| illatiivi | komeilemiseen | komeilemisiin |
| ulkopaikallissijat | ||
| adessiivi | komeilemisella | komeilemisilla |
| ablatiivi | komeilemiselta | komeilemisilta |
| allatiivi | komeilemiselle | komeilemisille |
| muut sijamuodot | ||
| essiivi | komeilemisena (komeilemisna) |
komeilemisina |
| translatiivi | komeilemiseksi | komeilemisiksi |
| abessiivi | komeilemisetta | komeilemisitta |
| instruktiivi | – | komeilemisin |
| komitatiivi | – | komeilemisine- + omistusliite |
| vartalot | ||
| vokaalivartalo | komeilemise- | |
| heikko vartalo | - | |
| vahva vartalo | - | |
| konsonantti- vartalo |
komeilemis- | |