komero
 |
Suomi
muokkaa
Substantiivi
muokkaakomero (2)
- kaapin kaltainen, mutta rakennuksessa kiinteästi sijaitseva säilytystila
- seinäsyvennys, nissi
- alttarikomero
Ääntäminen
muokkaa- IPA: /ˈkomero/
- tavutus: ko‧me‧ro
Taivutus
muokkaa| Taivutus | ||
|---|---|---|
| sijamuoto | yksikkö | monikko |
| kieliopilliset sijamuodot | ||
| nominatiivi | komero | komerot |
| genetiivi | komeron | komerojen komeroiden komeroitten |
| partitiivi | komeroa | komeroita komeroja |
| akkusatiivi | komero; komeron |
komerot |
| sisäpaikallissijat | ||
| inessiivi | komerossa | komeroissa |
| elatiivi | komerosta | komeroista |
| illatiivi | komeroon | komeroihin |
| ulkopaikallissijat | ||
| adessiivi | komerolla | komeroilla |
| ablatiivi | komerolta | komeroilta |
| allatiivi | komerolle | komeroille |
| muut sijamuodot | ||
| essiivi | komerona | komeroina |
| translatiivi | komeroksi | komeroiksi |
| abessiivi | komerotta | komeroitta |
| instruktiivi | – | komeroin |
| komitatiivi | – | komeroine- + omistusliite |
| vartalot | ||
| vokaalivartalo | komero- | |
| heikko vartalo | - | |
| vahva vartalo | - | |
| konsonantti- vartalo |
- | |
Liittyvät sanat
muokkaaAiheesta muualla
muokkaa- komero Kielitoimiston sanakirjassa