kommunikea
Suomi
muokkaaSubstantiivi
muokkaa- tiedonanto, varsinkin viranomaisten julkaistavaksi antama ilmoitus
Taivutus
muokkaaTaivutus | ||
---|---|---|
sijamuoto | yksikkö | monikko |
kieliopilliset sijamuodot | ||
nominatiivi | kommunikea | kommunikeat |
genetiivi | kommunikean | kommunikeoiden kommunikeoitten (kommunikeain) |
partitiivi | kommunikeaa | kommunikeoita |
akkusatiivi | kommunikea; kommunikean |
kommunikeat |
sisäpaikallissijat | ||
inessiivi | kommunikeassa | kommunikeoissa |
elatiivi | kommunikeasta | kommunikeoista |
illatiivi | kommunikeaan | kommunikeoihin |
ulkopaikallissijat | ||
adessiivi | kommunikealla | kommunikeoilla |
ablatiivi | kommunikealta | kommunikeoilta |
allatiivi | kommunikealle | kommunikeoille |
muut sijamuodot | ||
essiivi | kommunikeana | kommunikeoina |
translatiivi | kommunikeaksi | kommunikeoiksi |
abessiivi | kommunikeatta | kommunikeoitta |
instruktiivi | – | kommunikeoin |
komitatiivi | – | kommunikeoine- + omistusliite |
vartalot | ||
vokaalivartalo | kommunikea- | |
heikko vartalo | - | |
vahva vartalo | - | |
konsonantti- vartalo |
- |
Käännökset
muokkaa1. tiedonanto, varsinkin viranomaisten julkaistavaksi antama ilmoitus
|
Aiheesta muualla
muokkaa- kommunikea Kielitoimiston sanakirjassa
Viitteet
muokkaa- ↑ Kotimaisten kielten keskuksen Nykysuomen sanalista v. 1 (lataussivu): taivutustyyppi 12