konstikkuus

Suomi

Substantiivi

konstikkuus (40)

se, että on konstikas

Ääntäminen

IPA: /ˈkonst̪ikːuːs/
tavutus: kons‧tik‧kuus

Taivutus

Taivutus
sijamuoto	yksikkö	monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi	konstikkuus	konstikkuudet
genetiivi	konstikkuuden	konstikkuuksien
partitiivi	konstikkuutta	konstikkuuksia
akkusatiivi	konstikkuus; konstikkuuden	konstikkuudet
sisäpaikallissijat
inessiivi	konstikkuudessa	konstikkuuksissa
elatiivi	konstikkuudesta	konstikkuuksista
illatiivi	konstikkuuteen	konstikkuuksiin
ulkopaikallissijat
adessiivi	konstikkuudella	konstikkuuksilla
ablatiivi	konstikkuudelta	konstikkuuksilta
allatiivi	konstikkuudelle	konstikkuuksille
muut sijamuodot
essiivi	konstikkuutena	konstikkuuksina
translatiivi	konstikkuudeksi	konstikkuuksiksi
abessiivi	konstikkuudetta	konstikkuuksitta
instruktiivi	–	konstikkuuksin
komitatiivi	–	konstikkuuksine- + omistusliite
vartalot
vokaalivartalo	-
heikko vartalo	konstikkuude-
vahva vartalo	konstikkuute-
konsonantti- vartalo	konstikkuut-

Etymologia

sanan konstikas vartalosta konstikk- ja suffiksista -uus

Käännökset

1. se, että on konstikas

Tälle sanan merkitykselle ei valitettavasti vielä ole lisätty käännöksiä, mutta voit halutessasi lisätä ne.
Huomaa, että voit lisätä vieraskielisiä käännöksiä vain suomenkielisille sanoille.
Etsi käännöksiä: tänne viittaavat sivut, englanninkielinen Wikisanakirja.

Aiheesta muualla

konstikkuus Kielitoimiston sanakirjassa