Substantiivi

muokkaa

konstruointi (5-J)

  1. konstruoiminen; se, että konstruoidaan

Ääntäminen

muokkaa
  • IPA: /ˈkonst̪ruˌoi̯nt̪i/
  • tavutus: konst‧ru‧oin‧ti / kon‧stru‧oin‧ti

Taivutus

muokkaa
Taivutus
sijamuoto yksikkö monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi konstruointi konstruoinnit
genetiivi konstruoinnin konstruointien
(konstruointein)
partitiivi konstruointia konstruointeja
akkusatiivi konstruointi;
konstruoinnin
konstruoinnit
sisäpaikallissijat
inessiivi konstruoinnissa konstruoinneissa
elatiivi konstruoinnista konstruoinneista
illatiivi konstruointiin konstruointeihin
ulkopaikallissijat
adessiivi konstruoinnilla konstruoinneilla
ablatiivi konstruoinnilta konstruoinneilta
allatiivi konstruoinnille konstruoinneille
muut sijamuodot
essiivi konstruointina konstruointeina
translatiivi konstruoinniksi konstruoinneiksi
abessiivi konstruoinnitta konstruoinneitta
instruktiivi konstruoinnein
komitatiivi konstruointeine-
+ omistusliite
vartalot
vokaalivartalo -
heikko vartalo konstruoinni-
vahva vartalo konstruointi-
konsonantti-
vartalo
-

Etymologia

muokkaa

Käännökset

muokkaa

Liittyvät sanat

muokkaa

Aiheesta muualla

muokkaa