konvehti
Suomi
muokkaaSubstantiivi
muokkaaÄäntäminen
muokkaa- IPA: /ˈkonʋeht̪i/
- tavutus: kon‧veh‧ti
Taivutus
muokkaaTaivutus | ||
---|---|---|
sijamuoto | yksikkö | monikko |
kieliopilliset sijamuodot | ||
nominatiivi | konvehti | konvehdit |
genetiivi | konvehdin | konvehtien (konvehtein) |
partitiivi | konvehtia | konvehteja |
akkusatiivi | konvehti; konvehdin |
konvehdit |
sisäpaikallissijat | ||
inessiivi | konvehdissa | konvehdeissa |
elatiivi | konvehdista | konvehdeista |
illatiivi | konvehtiin | konvehteihin |
ulkopaikallissijat | ||
adessiivi | konvehdilla | konvehdeilla |
ablatiivi | konvehdilta | konvehdeilta |
allatiivi | konvehdille | konvehdeille |
muut sijamuodot | ||
essiivi | konvehtina | konvehteina |
translatiivi | konvehdiksi | konvehdeiksi |
abessiivi | konvehditta | konvehdeitta |
instruktiivi | – | konvehdein |
komitatiivi | – | konvehteine- + omistusliite |
vartalot | ||
vokaalivartalo | - | |
heikko vartalo | konvehdi- | |
vahva vartalo | konvehti- | |
konsonantti- vartalo |
- |
Etymologia
muokkaaruotsin sanasta konfekt (’makeinen’)
Käännökset
muokkaaLiittyvät sanat
muokkaaYhdyssanat
muokkaaAiheesta muualla
muokkaaViitteet
muokkaa- ↑ Kotimaisten kielten keskuksen Nykysuomen sanalista v. 1 (lataussivu): taivutustyyppi 5-F