Substantiivi

muokkaa

konvehti (5-F)[1]

  1. pieni, tavallisesti täytetty ja suklaalla päällystetty, makeinen

Ääntäminen

muokkaa
  • IPA: /ˈkonʋeht̪i/
  • tavutus: kon‧veh‧ti

Taivutus

muokkaa
Taivutus
sijamuoto yksikkö monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi konvehti konvehdit
genetiivi konvehdin konvehtien
(konvehtein)
partitiivi konvehtia konvehteja
akkusatiivi konvehti;
konvehdin
konvehdit
sisäpaikallissijat
inessiivi konvehdissa konvehdeissa
elatiivi konvehdista konvehdeista
illatiivi konvehtiin konvehteihin
ulkopaikallissijat
adessiivi konvehdilla konvehdeilla
ablatiivi konvehdilta konvehdeilta
allatiivi konvehdille konvehdeille
muut sijamuodot
essiivi konvehtina konvehteina
translatiivi konvehdiksi konvehdeiksi
abessiivi konvehditta konvehdeitta
instruktiivi konvehdein
komitatiivi konvehteine-
+ omistusliite
vartalot
vokaalivartalo -
heikko vartalo konvehdi-
vahva vartalo konvehti-
konsonantti-
vartalo
-

Etymologia

muokkaa

ruotsin sanasta konfekt (’‎makeinen’‎‎)

Käännökset

muokkaa

Liittyvät sanat

muokkaa
Yhdyssanat
muokkaa

Aiheesta muualla

muokkaa
  • konvehti Kielitoimiston sanakirjassa
  • Kysymyksiä ja vastauksia sanojen alkuperästä: Konvehti. Kotimaisten kielten keskus

Viitteet

muokkaa
  1. Kotimaisten kielten keskuksen Nykysuomen sanalista v. 1 (lataussivu): taivutustyyppi 5-F