koolon

Suomi

Substantiivi

koolon (5)

(anatomia) umpisuolen ja peräsuolen välinen osa paksusuolta

Taivutus

Taivutus
sijamuoto	yksikkö	monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi	koolon	koolonit
genetiivi	koolonin	koolonien (koolonein)
partitiivi	koolonia	kooloneja
akkusatiivi	koolon; koolonin	koolonit
sisäpaikallissijat
inessiivi	koolonissa	kooloneissa
elatiivi	koolonista	kooloneista
illatiivi	kooloniin	kooloneihin
ulkopaikallissijat
adessiivi	koolonilla	kooloneilla
ablatiivi	koolonilta	kooloneilta
allatiivi	koolonille	kooloneille
muut sijamuodot
essiivi	koolonina	kooloneina
translatiivi	kooloniksi	kooloneiksi
abessiivi	koolonitta	kooloneitta
instruktiivi	–	koolonein
komitatiivi	–	kooloneine- + omistusliite
vartalot
vokaalivartalo	kooloni-
heikko vartalo	-
vahva vartalo	-
konsonantti- vartalo	-

Liittyvät sanat

Synonyymit

lynkkysuoli

Viro

Substantiivi

koolon (gen. kooloni, part. koolonit)

kaksoispiste
Lihtlauses kasutatakse koolonit loetelu ees. – [Pää]lauseessa käytetään kaksoispistettä luettelon edellä.

Taivutus

ÕS 2018 tyyppi 2e (n`umber) number

Liittyvät sanat

semikoolon

Synonyymi

(harvinainen) kaksikpunkt

Noudettu kohteesta ”https://fi.wiktionary.org/w/index.php?title=koolon&oldid=4427779”