kopeloiminen
Suomi
muokkaaSubstantiivi
muokkaakopeloiminen (38)
- teonnimi verbistä kopeloida
Taivutus
muokkaa| Taivutus | ||
|---|---|---|
| sijamuoto | yksikkö | monikko |
| kieliopilliset sijamuodot | ||
| nominatiivi | kopeloiminen | kopeloimiset |
| genetiivi | kopeloimisen | kopeloimisten kopeloimisien |
| partitiivi | kopeloimista | kopeloimisia |
| akkusatiivi | kopeloiminen; kopeloimisen |
kopeloimiset |
| sisäpaikallissijat | ||
| inessiivi | kopeloimisessa | kopeloimisissa |
| elatiivi | kopeloimisesta | kopeloimisista |
| illatiivi | kopeloimiseen | kopeloimisiin |
| ulkopaikallissijat | ||
| adessiivi | kopeloimisella | kopeloimisilla |
| ablatiivi | kopeloimiselta | kopeloimisilta |
| allatiivi | kopeloimiselle | kopeloimisille |
| muut sijamuodot | ||
| essiivi | kopeloimisena (kopeloimisna) |
kopeloimisina |
| translatiivi | kopeloimiseksi | kopeloimisiksi |
| abessiivi | kopeloimisetta | kopeloimisitta |
| instruktiivi | – | kopeloimisin |
| komitatiivi | – | kopeloimisine- + omistusliite |
| vartalot | ||
| vokaalivartalo | kopeloimise- | |
| heikko vartalo | - | |
| vahva vartalo | - | |
| konsonantti- vartalo |
kopeloimis- | |