koppavuus

Suomi

Substantiivi

koppavuus (40)

se, että on koppava

Ääntäminen

IPA: /ˈkopːɑʋuːs/
tavutus: kop‧pa‧vuus

Taivutus

Taivutus
sijamuoto	yksikkö	monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi	koppavuus	koppavuudet
genetiivi	koppavuuden	koppavuuksien
partitiivi	koppavuutta	koppavuuksia
akkusatiivi	koppavuus; koppavuuden	koppavuudet
sisäpaikallissijat
inessiivi	koppavuudessa	koppavuuksissa
elatiivi	koppavuudesta	koppavuuksista
illatiivi	koppavuuteen	koppavuuksiin
ulkopaikallissijat
adessiivi	koppavuudella	koppavuuksilla
ablatiivi	koppavuudelta	koppavuuksilta
allatiivi	koppavuudelle	koppavuuksille
muut sijamuodot
essiivi	koppavuutena	koppavuuksina
translatiivi	koppavuudeksi	koppavuuksiksi
abessiivi	koppavuudetta	koppavuuksitta
instruktiivi	–	koppavuuksin
komitatiivi	–	koppavuuksine- + omistusliite
vartalot
vokaalivartalo	-
heikko vartalo	koppavuude-
vahva vartalo	koppavuute-
konsonantti- vartalo	koppavuut-

Etymologia

sanan koppava vartalosta koppav- ja suffiksista -uus

Käännökset

1. se, että on koppava

Tälle sanan merkitykselle ei valitettavasti vielä ole lisätty käännöksiä, mutta voit halutessasi lisätä ne.
Huomaa, että voit lisätä vieraskielisiä käännöksiä vain suomenkielisille sanoille.
Etsi käännöksiä: tänne viittaavat sivut, englanninkielinen Wikisanakirja.

Aiheesta muualla

koppavuus Kielitoimiston sanakirjassa