koristautuminen
Suomi
muokkaaSubstantiivi
muokkaakoristautuminen (38)
- teonnimi verbistä koristautua
Taivutus
muokkaaTaivutus | ||
---|---|---|
sijamuoto | yksikkö | monikko |
kieliopilliset sijamuodot | ||
nominatiivi | koristautuminen | koristautumiset |
genetiivi | koristautumisen | koristautumisten koristautumisien |
partitiivi | koristautumista | koristautumisia |
akkusatiivi | koristautuminen; koristautumisen |
koristautumiset |
sisäpaikallissijat | ||
inessiivi | koristautumisessa | koristautumisissa |
elatiivi | koristautumisesta | koristautumisista |
illatiivi | koristautumiseen | koristautumisiin |
ulkopaikallissijat | ||
adessiivi | koristautumisella | koristautumisilla |
ablatiivi | koristautumiselta | koristautumisilta |
allatiivi | koristautumiselle | koristautumisille |
muut sijamuodot | ||
essiivi | koristautumisena (koristautumisna) |
koristautumisina |
translatiivi | koristautumiseksi | koristautumisiksi |
abessiivi | koristautumisetta | koristautumisitta |
instruktiivi | – | koristautumisin |
komitatiivi | – | koristautumisine- + omistusliite |
vartalot | ||
vokaalivartalo | koristautumise- | |
heikko vartalo | - | |
vahva vartalo | - | |
konsonantti- vartalo |
koristautumis- |
Etymologia
muokkaaverbi koristautua + johdin -minen