Substantiivi

muokkaa

korjailu (2)

  1. korjaileminen

Ääntäminen

muokkaa
  • IPA: /ˈkorjɑi̯lu/
  • tavutus: kor‧jai‧lu

Taivutus

muokkaa
Taivutus
sijamuoto yksikkö monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi korjailu korjailut
genetiivi korjailun korjailujen
korjailuiden
korjailuitten
partitiivi korjailua korjailuita
korjailuja
akkusatiivi korjailu;
korjailun
korjailut
sisäpaikallissijat
inessiivi korjailussa korjailuissa
elatiivi korjailusta korjailuista
illatiivi korjailuun korjailuihin
ulkopaikallissijat
adessiivi korjailulla korjailuilla
ablatiivi korjailulta korjailuilta
allatiivi korjailulle korjailuille
muut sijamuodot
essiivi korjailuna korjailuina
translatiivi korjailuksi korjailuiksi
abessiivi korjailutta korjailuitta
instruktiivi korjailuin
komitatiivi korjailuine-
+ omistusliite
vartalot
vokaalivartalo korjailu-
heikko vartalo -
vahva vartalo -
konsonantti-
vartalo
-

Etymologia

muokkaa
  • verbi korjailla + johdin -u

Käännökset

muokkaa

Aiheesta muualla

muokkaa